tiistai, 1. toukokuuta 2012

SE ON SIINÄ

Ihan kamalaa; nyt on viimeinen iltani täällä Ruotsissa ja istun tässä koneen ääressä ihan tippa linssissä. Tiedän, että pääsen tänne helposti takaisin visiitille, mutta ihmisethän tämän kokemuksen tekevät ja heitä ei saa tänne takaisin mitenkään vähässä kummassa kanssani yhtäaikaa. Aivan mielettömät 4 kuukautta tuli täällä vietettyä, vaikka huonoja hetkiäkin oli toki mukana. Ihan järkyttävä ikävä tulee, mutta elämässä on vain valitettavasti mentävä eteenpäin. 


Näin jälkikäteen sanoisin itselleni, että jokaisesta hetkestä tulee todellakin nauttia - täälläkin olisin helposti voinut tehdä paljon enemmänkin asioita; reissata, osallistua, mennä ja tulla. Jossittelu ei kuitenkaan auta enää tässä vaiheessa ja kaikkia näitä mielettömiä muistoja ja uusia ystävyyssuhteita tulee varmasti fiilisteltyä itkunsekaisin tuntein vielä mummona kiikkustuolissa. Näin "nuorena ja vapaana" tulen tuskin enää koskaan elämässäni olemaan. Elämä on ollut täällä ihanan huoletonta ja olen todella nauttinut (lähes) jokaisesta hetkestä. Tämä eri kulttuurien kirjo ja ihmisiin tutustuminen on myös ollut aika huikea kokemus; tulen varmasti kaipaamaan tätä ihmisten avoimuutta ja halua tutustua uusiin ihmisiin. Tulee varmaan olemaan melkoinen kulttuurishokki mennä takaisin Suomeen ja tajuta, että juuri ketään ei todellakaan kiinnosta kuka olen ja mistä tulen (hahaa). Se, että tulen ymmärretyksi kaikissa tilanteissa ja että ymmärrän todella ostamieni tuotteiden hinnan tulee olemaan myös jotakin aivan älytöntä. 

Jään kaipaamaan mm. Göteborgin tunnelmaa, tyylikkäitä ruotsalaisia, ruotsin kieltä, aurinkoa, kavereita, after workia, kauppoja ja ennen kaikkea villiä ja vapaata vaihtarimentaliteettia. Vaihtoaika todella on the time of your life. Alla hieman vapputunnelmia mm. Lisebergin huvipuistosta. Sää on ollut huikea ja kesä tulee (toivottavasti myös Helsingissä)! Ihanaa!













maanantai, 30. huhtikuuta 2012

sunnuntai, 29. huhtikuuta 2012

VIIMEISIÄ VIEDÄÄN

Kouluhommat ja kaikki muut maalliset vastuut - check! Jäätävä flunssa - (tietenkin) check! Kaikesta huolimatta hyvä fiilis ja holiday moodi - check, check, cheeck!

Viikonloppuun on kuulunut kekkereitä, jäähyväisiä ja ikimuistoisia hetkiä. Antaa kuvien puhua puolestaan, viimeisiä viedään. Ikävä on jo nyt suuri. 



















keskiviikko, 25. huhtikuuta 2012

25.4

Arvatkaapa mitä? Minulla alkavat opiskelijan askareet olemaan aika lailla finaalissa. Tänään nimittäin palautin sekä kotitenttini, että kävin aamulla istumassa Event managementin salitentissä. Sekä kotitentti, että salitentti tuntuivat menevän ihan hyvin; meinasin tosin saada hermoromahduksen aamulla, sillä salitentin kysymyksiä oli yhteensä 8, joista kaikki vieläpä esseekysymyksiä (!!!!?). Nyt oikea käteni huutaa halleluujaa, mutta olo on aika kevyt ja helpottunut. Viimeiset viikot olen joutunut painamaan kouluhommia niska limassa, mutta nyt edessä on enää yksi presentaatio ja pientä ryhmätyön hiomista ja se on sitten siinä. 

Päivät täällä Göteborgissa käyvät erittäin vähiin ja se on kyllä surullista. Olen erittäin mieltynyt tähän kaupunkiin ja vaikka Suomeen paluu on aika ihanaa, niin se on samalla myös todella haikeaa. Viimeisen viikon aikana opinnot ovat tosiaan vieneet suuren osan ajastani, mutta olen yrittänyt tehdä pieniä juttuja ja nauttia kaupungin atmosfääristä. Eilen menimme muutaman kaverini kanssa katsomaan Barcan peliä Cheers-pubiin Viktoriagatanilla. Paikka oli jostakin käsittämättömästä syystä aivan täynnä Chelsean (eikä Barcan) kannattajia ja minua alkoi jo vähän hermostuttamaan heidän hirmuinen uhoaminensa. Koko paikassa oli meidän kolmen tytön lisäksi ehkä kaksi muuta naista ja älytön määrä ruotsalaisia miehiä (en toisaalta valita...). Lopulta Barca meni tietenkin vielä tippumaan CL-finaalista, joten palasin vähin äänin kotiin murjottamaan. Tänään tein puolestaan tentin jälkeen pikaisen reissun Haga Nygatanille (Handelshögskolanin välittömässä läheisyydessä) ja ostin Fåfängan Antik-liikkeestä ihanan 60-luvun kaulakorun. Hintataso ei ollut liikkessä erityisen alhainen, mutta mielestäni laadukkaisiin ja uniikkeihin tuotteisiin panostaa kyllä mieluummin kuin ketjuliikkeiden rihkamaan. Kyseessä on siis ihana pieni antiikkiliike, jonka valikoimissa on mm. aivan upeita koruja. Suosittelen!

Loppuviikko menee melko pitkälle "vappurientojen" merkeissä ja hyvästien jättämisessä. Lauantaina pääsen myös vihdoin katselemaan IFK Göteborgin peliä ja toivottavasti myös Lisebergin huvipuistoon. Mukavaa loppuviikkoa! 

Minun huoneeni. Oikeassa alakulmassa näkyykin jo matkalaukku, jota olen alkanut täyttämään. Hurjaa, että lähtö tulee oikeasti näin pian!

Sää on ollut muuten aika kurja, mutta näiden kirsikkapuiden (?) kukkiminen kyllä pelasti aamuni. Nättiä!


maanantai, 23. huhtikuuta 2012

EAT, IT MAKES YOU HAPPY!

Varoitan heti alkuunsa, että jos sinulla on nälkä, niin ei kannata lukea tätä postausta loppuun! Tänään on ollut oikea mässypäivä, sillä löysimme aivan ihanat kaksi uutta ruokatuttavuutta hengaillessamme Suomi-porukalla kaupungilla koulupäivän jälkeen. Ensimmäinen uusi tuttavuus oli kiinalainen buffetravintola Sun Wall (Östra Larmgatan 10). Mestassa sai 70 kruunulla syödä niin paljon sushia ja kiinalaista safkaa, kuin sai vaan mahaansa mahtumaan. Osa teistä varmaan tietääkin, että minua on siunattu melkoisilla syömälahjoilla ja kurkusta alas meni melkoisen monta makia, nigiriä ja iso annos nuudelispesiaalia ja possua hapanimeläkastikkeessa... unohtamatta tietenkään kaikkia niitä ihania friteerattuja herkkuja. Jaa, niin mikä kuntokuuri?

Hirmuisen ähkyn jälkeen suunnistimme tietenkin (minnekäs muuallekaan kuin!) Gamlestadsvägenille Lejonet & Björnen-jätskiravintolaan, josta ostimme aivan mielettömän kokoiset jäätelöannokset. Jäätelö on kyseisessä puljussa kyllä aivan taivaallista; itse valitsin shampanjasorbettia ja mustikkajuustokakku-jätskiä. NAM!

Ilmeisesti ylimääräiset miljoona kaloria kuitenkin auttoivat minua keskittymään kouluhommiin, sillä toisen kurssini home-exam valmistui kyllä ennätysajassa! Vielä muutama päivä pakertamista ja sitten alkaa LOMA!

HEAVEN!

Kyseisen ihanan jätskitaivaan löytää osoitteesta Gamlestadsvägen 2.


Tänään minulla oli tosiaan Event management-kurssin ryhmätyöpresiksen ja Marketing in Cultural Industries-kotitentin ohjeistuksen (ja syömisen!) lisäksi myös muuta hyvin tärkeää ohjelmaa. Paikalliset teekkarit juhlivat nimittäin vappua riehakkaasti Valborgkalasetin (aka melkoisten megabileiden) merkeissä. Olimme aikaisemminkin keväällä Chalmersin Festu:illa ja meno oli todella hauskaa (täältä voi katsoa meinkiä), joten vaikka vappupiljeteistä sai pulittaa itsensä kipeäksi (200kr), niin meitä oli silti neljä suomalaista mimmiä jonottamassa 1,5 tuntia omia lippujaan suurinpiirtein kilometrin pituisessa jonossa. Näihin vuoden isoimpiin opiskelijakekkereihin "on vain pakko päästä". Luonnollisesti. Onhan sentään vappu! Pirskeissä esiintyy mm. Svenska björnstammen, joten kyllä rahalle saa myös vastinetta. Tästäkään lippujen jonotuksesta emme kuitenkaan (tietenkään) selvinneet ilman draamaa, sillä päästyämme n. 10m päähän lipunmyyntipisteestä joku mimmi huusi lippujen olevan ihan pian loppuunmyyty. Olimme ihan varmoja, että yli tunnin jonotuksemme olisi ollut turhaa, mutta onneksi meitä kuitenkin lykästi ja saimme lippuset käsiimme. Minua ja suomalaista kaveriani M:ää ei kuitenkaan oikein ymmärretty, kun yritimme asioida ruotsiksi. Ei-chalmersilaisten oli mahdollista ostaa kolme lippua ja kun yritimme niitä lipunmyyjiltä tiedustella, niin saimme osaksemme vain ihmetteleviä katseita. Yritin käsimerkkejä ja kaikkia ja vihdoin jätkä hokaisi ja alkoi puhumaan minulle englantia (!!). Uskoisin hallitsevani ruotsinkieliset numerot sentään ihan tyydyttävästi, joten en oikein ymmärrä mikä tilanteessa oli varsinaisesti hätänä. Ehkä teekkarit eivät vain ole ihan niin fiksuja, kuin mitä luullaan... 



sunnuntai, 22. huhtikuuta 2012

TEEKKARIKULTTUURIA JA MUUTA MUKAVAA

Olen painanut opiskeluhommia päivät pitkät, mutta iltaisin olemme onneksi keksineet kaikenlaista mukavaa tekemistä, johon ei ole liittynyt liiallista alkoholin käyttöä tai yömyöhään asti riekkumista. Kenties opiskelijan arkeni äkkinäisen päättymisen vuoksi (?) olen viime aikoina osallistunut erilaisiin "akateemisiin aktiviteetteihin". Keskiviikkona kokeilimme Handelsilla sitsejä ja perjantaina kävimme tutustumassa paikalliseen teekkarikulttuuriin osallistumalla Chalmersspexetiin. Speksitietämykseni on toki kovin vähäistä, sillä omassa opiskelukaupungissani moista traditiota ei juuri ole nähtävissä, ellei jonkin muun kaupungin kokoonpano tule sinne sitten esiintymään. Vähäisellä tietämykselläkin kokemuksesta pystyi kuitenkaan nauttimaan, sillä onhan se hauskaa kun lavalla on seitsemän teekkarinörttiä lauleskelemassa ja tanssaamassa kuin viimeistä päivää. Näytelmän aiheena oli Christofer  Columbus ja näytelmässä pyöri mukana niin Martti Luther kuin Medicien sukuinen italialainen mammakin (teekkarimies naiseksi pukeutuneena, parasta!). Pysyimme yllättävän hyvin kärryillä myös kaikista vitseistä (esityskielenä oli siis ruotsi), joten ruotsin kielen kuullunymmärtämiseni on kai sitten jollakin alitajuisella tasolla huomattavasti parantunut. Hurraa!

Speksin väliajalla näytelmän katsojilla on tapana mennä "backstagelle" juomaan snapsit näyttelijöiden kanssa. Me menimme muiden mukana toki naukkailemaan snapseja, mutta onnistuimme kämmäämään jutun aika totaalisesti. Snapsia ei ole ilmeisesti tarkoitus (?) nauttia ennen poistumista tilasta, vaan snapsi vedetään ovella tervehtien jotakin jamppaa sanomalla "skål". Me olimme tietenkin vetäneet omamme jo aikoja sitten huiviin ja jampan nostaessa oman snapsilasinsa tervehdykseen me pudotimme omat lasimme noloina roskikseen. Heti poistuttuamme tilasta puhkesimme tietenkin jäätävään naurunremakkaan. Jävla Finnar!

Lauantaina istuskelimme iltaa ravintola Vasastanissa (Viktoriagatan 2 B). Ravintola oli aika mukava löytö, sillä siellä on paikalliseen hintatasoon nähden hyvin edullista (viini-olut-siideri 29 kruunua) ja onnistuimme istuttamaan itsemme ison screenin eteen juuri ennen Barcelona-Real Madrid-peliä, vaikka muissa sitä ennen tarkistamissamme paikoissa olisi joutunut seisomaan jossain takarivissä. Barcelona meni tietenkin häviämään pelin, mutta muuten ilta oli oikein onnistunut. Pelin jälkeen lähdimme vielä muutaman suomalaisen tuttavuuden kanssa tsekkaamaan paikallisen "rokkibaarin", Sticky Fingersin, jossa olemme kaikki halunneet aikaisemmin käydä, mutta johon emme ole koskaan syystä tai toisesta päätyneet. Paikka oli aika hauska (sis. pääsy ja narikka 95 kruunua, eli täällä aika halpa). Alakerrassa oli menossa rokkikeikka ja yläkerran "klubilla" soi hyvä, tanssittava musiikki. Hintataso oli Avenyn klubeja jonkin verran edullisempi, mutta poistuimme silti hyvissä ajoin kotimatkalle, jotta tänään jaksaisi sitten pakertaa vielä viimeiset kouluhommat pois alta. Yöllä uskaltauduin myös ensimmäistä kertaa yksin matkaamaan tänne Hammarkulleniin ratikalla... I'm still alive!

Tässä kuva perjantaisesta after workista Lilla Londonissa (Vasagatan 41). Sisälle ei mahtunut, joten tulimme sitten ulos terassille.. onneksi satoi vettä. Ruoka oli aika hyvää; lihapullia, nakkeja, perunoita ja kasviksia ja dippiä. Juoman hinta taisi olla 58 kruunua, eli keskihintainen after work-paikka kyseessä.


Ihanan huonolaatuinen kuva Chalmersin speksistä. 

torstai, 19. huhtikuuta 2012

SUMMER FESTIVAL

Moi! Täällä painiskellaan parhaillaan järjettömän koulutehtävämäärän lisäksi hyvin ristiriitaisten fiilisten kanssa. Viime viikolla olisin ollut valmis matkaamaan takaisin Suomeen sillä punaisella sekunnilla ja palaamaan normaalin elämäni pariin. Nyt en olekaan enää ollenkaan varma haluaisinko vielä jättää ihanan Göteborgin taakseni! Tämä kaupunki on lumonnut minut kotoisalla ja rennolla tunnelmallaan ja ruotsalaiset ovat omalla (joskus hieman huvittavalla) tavallaan aivan huikeita tyyppejä. Vaihtarina oleminen on myös uskomaton kokemus... mutta aika aikaansa kutakin. 

Eilen halusin poistua tietokoneeni ja uuden parhaan ystäväni SPSS:n (not) äärestä. Illalla suuntasimme siis muutaman kavarin kanssa Handelspubeniin ja vaihtareille järjestettyihin "Summer festival"-sitseille. Ilta alkoi varsin vakuuttavasti, kun aivan järkyttävä puliukko yritti ahdistella minua ratikassa. "Ignore"-taktiikka ei toiminut kyseiseen ammattilaiseen, joten paikan vaihtaminen oli ainoa ratkaisu päästä tyyppiä pakoon. Vihdoin Handelsille päästyäni olin vähän yllättynyt, sillä oma erittäin pieni panostukseni pukeutumiseen oli varmaan illan yksi eniten kesäisimmistä. Vaihtarit eivät ilmeisesti pidä "naamiaisista", mikä on kyllä ainakin itsestäni vähän yllättävää. 

Sitsien ruoka oli aika surkeaa ja meininki myös laimea; sitsit eivät oikein toimi, jos ihmiset eivät yhtään tiedä mistä on kysymys ja ohjelmaa tai viihdykettä ei ole tarjolla juuri lainkaan. Ilta oli kuitenkin muuten hyvin hauska, vaikka se ei päättynytkään aikaisin, kuten oli alunperin kovasti (jälleen kerran) tarkoitus. Kaikilla seurueemme jäsenillä oli enemmän tai vähemmän tarvetta pieneen tuulettumiseen ja pubenin dj tarjosi ihania kasari- ja ysärihittejä, joita sitten tanssimme hikipäissämme muutaman tequilan siivittämänä. Ilta jatkui vielä Yaki-daan ja paikalliseen Kebab Houseen maailman parhaille kebabannoksille. Suomalaiseen seurueeseemme liittyi illan mittaan eräs nuori brittiherrasmies, jonka edesottamuksille olemme aikaisemminkin hieman naureskelleet. Poika mm. kovaan ääneen kehuskelee, kuinka Britannian pääministeri käy golfaamassa hänen golfseuransa golfkentällä ja kuinka hän lentää aina businessluokassa. Herra on myös äärimmäisen konservatiivinen ja sanalla sanoen aikamoinen rasisti ja yltiöpatriootti. Poitsun jutut ovat kaikessa älyttömyydessään aika hauskoja; varsinkin sen takia, kun poika jostain aivan käsittämättömästä syystä luulee minua vähintäänkin puolikuninkaalliseksi (!!). Minulla on kuulemma niin yläluokkainen aksentti, kun puhun englantia, että hänen mielestään huijaisin itse kuningataräitiäkin siniverisyydestäni. Pirulauta, kun se prinssi Williamkin ehti jo naimisiin.... 

Minusta ruotsalaiset ihmiset ovat hyvin sivistyneitä tyyppejä ja mihinkään älyttömiin junttimaisuuksiin törmää erittäin harvoin... Minua alkoikin lähes ääneen naurattamaan tämä Santino=bög kirjoittelu täällä Hammarkullenissa. Voi että.

Ostin Lagerhausista ihanan eväskassin ja -rasian. Ne ovat täällä erittäin suosittuja. 

Sitsimeininkiä. 

Surullisen kuuluisa "pääruoka". 



Siitä se ajatus sitten lähti...

Duckface!